Consti järjesti maaliskuussa seminaarin aiheesta putkiremonttien tulevaisuus. Teema herätti etukäteen laajaa kiinnostusta ja paikalle oli saapunut runsaslukuinen yleisö niin alaan liittyviä toimijoita kuin taloyhtiöaktiivejakin. Moni oli mukana myös etäyhteyden välityksellä. Tapahtumalle oli selkeästi tilausta, sillä vilkas keskustelu jatkui vielä pitkään esitysten jälkeen.
Putkiremontti on perinteisesti taloyhtiöissä tunteita herättävä aihe. Erimielisyydet sekä korjausten toteutustavasta että kustannuksista ovat tuttua kuultavaa. Lisäksi viime aikoina on noussut esiin haaste löytää rahoitusta, koska pankit ovat tiukentaneet lainaehtojaan. Miltä tulevaisuus näyttää?
Rakennuttajalla iso vastuu valinnoista
Professori Arto Saari Tampereen yliopistosta käsitteli aamun ensimmäisessä puheenvuorossa taloyhtiöiden näkökulmasta viittä tärkeää tekijää: miten toteuttaa remontti hallitusti, mikä metodi kannattaa valita sekä mikä on tilaajan/rakennuttajan rooli ja vastuu. Lisäksi Saari muistutti hankintojen ja kilpailuttamisen periaatteista ja avasi vaihtoehtoisia urakkamuotoja vähemmän rakennusalaa tunteville.
"Putket kestävät keskimäärin noin 50 vuotta. Nyt korjausvuorossa ovat 1970- ja 80-lukujen kiivaan rakennusbuumin kiinteistöt. Osaamista remonteista on, mutta onnistuminen edellyttää hyvää projektinhallintaa. Rakennuttaja tarvitsee ammattitaitoisen projektinjohtajan, joka kantaa vastuun ja huolehtii, että remonttijuna menee suunnitellusti eteenpäin.
Tärkeintä on, että suunnitelmat ovat realistisia ja eri vaiheet systemaattisesti kuvattu. Mitä aikaisemmin urakoitsija tulee mukaan, sen parempi. Onnistumisen kannalta on olennaista, että myös kaikki aliurakoitsijat pidetään jatkuvasti ajan tasalla", painotti Saari.
Vihreä korjaaminen lisääntyy – houkuttimena rahoitus
Constin toimialajohtaja Risto Kivi nosti esiin taloyhtiöiden rahoitushaasteet ja niin kutsutun vihreän rahan. Sen merkitys korostuu tulevaisuuden hankkeissa.
"Uudehko ilmiö on, että kaikki taloyhtiöt eivät ole saaneet hakemaansa remonttilainaa. Pankit joutuvat ennustamaan taloyhtiön arvon kehitystä 20 vuoden päähän. Taloyhtiöille on nyt saatavilla lainoja, joilla tuetaan ympäristökuormitusta vähentäviä investointeja. Aika moni linjasaneerauskohde täyttää kriteerit."
Kivi totesikin, että putkiremontin suunnittelun yhteydessä kannattaa miettiä kiinteistön energiatehokkuusasiat kokonaisuutena ja arvioida esimerkiksi aurinkokennojen ja ilmavesilämpöpumppujen asennuksista saatavat hyödyt.
"Pääsääntöisesti monessa eri osassa tehtävät remontit tulevat aina kalliimmaksi. Joskus on siis järkevä kilpailuttaa ja toteuttaa laajempi remontti yhtä aikaa linjasaneerauksen kanssa."
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Vanhan sananlaskun viisaus toistui Kari Seitaniemien esityksessä. Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:n toimitusjohtaja totesi yrityksen vastanneen noin 1000 taloyhtiön korjaushankkeen suunnittelutehtävistä. Seitaniemi muistutti suunnittelun merkityksestä onnistuneelle lopputulokselle. Vastaavasti suunnitteluun käytetty aika ja kustannus ovat väärä paikka säästää putkiremonttihankkeessa. Hän myös patisteli taloyhtiöitä paneutumaan paremmin tarjouspyyntöjen tekoon.
"On paljon hankkeita, joihin saamme vain isännöitsijätodistuksen. Eli tarjouspyynnöt ovat aivan liian kevyitä. Riittävän hyvä kokonaiskuva ja mahdollisuus tutustua kohteeseen auttavat myös suunnittelijaa onnistumaan."
Seitaniemen mukaan yleinen virhe on, että oletetaan remontin valvojan korjaavan myöhemmin mahdollisia puutteita. Todellisuudessa valvoja vain valvoo, että työt tehdään annettujen suunnitelmien mukaan.
Putkiremontti on välttämätön hyvä
Tilaisuutta isännöinyt Constin linjasaneerauksien myynti- ja hankekehitysjohtaja Antti Pulkkinen on ehtinyt olla 19 vuotta mukana putkiremonttikuvioissa. Varmistetaan vielä häneltä, mikä on remonttien tulevaisuus?
"Uusia työtapoja ja -välineitä on otettu minunkin aikanani käyttöön, mutta on hyvä muistaa, että kyse on kuitenkin korjausrakentamisesta. Tässä tapauksessa se aina perustuu määriteltyyn täsmätarpeeseen. On aika lailla rajoitettua, mitä siinä voidaan kuitenkaan muuttaa."
Pulkkinen vahvistaa, että suurin muutos on tapahtunut yhteistoiminnassa. Perinteisestä monivaiheisesta prosessista ollaan siirtymässä yhteistoiminnallisiin hankemuotoihin. Nyt ymmärretään, että mitä aikaisemmin urakoitsija on mukana ja voi vaikuttaa projektisuunnitelmiin, sitä varmemmin saadaan hyvää jälkeä aikataulussa.
"Kiitän vielä tässä yhteydessä sekä puhujia että aktiivista yleisöä. Teema kiinnosti ja synnytti hyvää keskustelua. Saimme aiheesta paljon kysymyksiä, joista oli varmasti hyötyä useammalle osallistujalle."
