Siirtyminen maalämpöön voi olla osa taloyhtiön pyrkimyksiä vähentää hiilijalanjälkeään ja edistää kestävää kehitystä. Maalämpö ei ainoastaan ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin perinteinen kaukolämpö, vaan se tarjoaa myös taloudellisia säästöjä hyödyntämällä maasta saatavaa uusiutuvaa energiaa, mikä vähentää ostoenergian tarvetta. Korkeammista asennuskustannuksista huolimatta edut voivatkin olla merkittävät erityisesti suurissa kiinteistöissä, kuten isoissa vuokratalokiinteistöissä.
Myös POAS eli Pirkan Opiskelija-asunnot Oy päätyi vaihtamaan lämmitysmuodon kaukolämmöstä maalämpöön kahdessa Tampereen Härmälässä sijaitsevassa kiinteistössään osoitteissa Nuolialantie 48 ja Leirintäkatu 2. Päätöksen taustalla vaikuttivat muun muassa pyrkimykset lisätä uusiutuvan energian osuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä.
Maalämpöurakka toteutettiin KVR-urakkana eli kokonaisvastuurakentamisena. KVR-urakassa urakoitsija ottaa vastuulleen rakentamiseen liittyvät tehtävät suunnittelusta toteutukseen tilaajan asettamien reunaehtojen ja vaatimusten mukaisesti. Energiakentän ja maalämpölaitteiston mitoitus-, suunnittelu- ja toteutustyöt kestivät kokonaisuudessaan noin yhdeksän kuukautta.
”Suunnitteluvastuu ja tiivis aikataulu yhdistettynä maalämpölaitetoimittajien pitkiin toimitusaikoihin olivat haasteellisia yhteensovitettavia. Olen ollut aiemmalla työnantajalla suunnitteluttamassa ja rakennuttamassa maalämpölaitteita asuinkerrostaloihin uudisrakennuskohteissa, ja sitä osaamista päästiin nyt hyödyntämään tässä projektissa”, kertoo tuotantopäällikkö Juha-Pekka Vainio Constilta.
Kiinteistö, rakennus ja asukkaat huomioiden
Naapuritonteilla sijaitseviin kiinteistöihin kuuluu yhteensä neljä opiskelijoille suunnattua vuokrakerrostaloa. Leirintäkadun vuonna 2010 rakennetussa asuintalossa on 48 asuntoa. Nuolialantien kolmen rakennuksen kokonaisuus on valmistunut vuonna 2014, ja asuntoja on yhteensä 117. Koska alkuperäisiä lämmönjakohuoneita ei ollut suunniteltu maalämpölaitteistoja varten, uusi laitteisto piti sovittaa tiiviisti olemassa oleviin tiloihin.
Energiakenttä rakennettiin ahtaille tonteille parkkipaikkojen alle. Koska asunnoissa asuttiin koko remontin ajan, työvaiheita tahdistettiin niin, että asukkailla säilyi pysäköintimahdollisuus koko maalämpöurakan ajan ja asuminen ja kulkureitit pysyivät turvallisina. Jotta lämmön ja lämpimän veden toimituksessa ei tullut pitkiä viiveitä, kaukolämmön alajakokeskus pidettiin toiminnassa mahdollisimman pitkään saman aikaisesti, kun uutta laitteistoa asennettiin.
”Vaikka kyseessä oli suhteellisen laaja maalämpömuunnoskohde, pystyi Consti hyvien yhteistyökumppaneidensa kanssa minimoimaan asukkaille tulevat haitat ja pysymään myös hyvin sovitussa aikataulussa”, kommentoi valvoja Jan-Patrik Helenius Suomen Aluerakennuttaja Oy:stä.
”Constin laajaa osaamista hyödynnettiin tekemällä yhteistyötä Constin Tampereen talotekniikkayksikön kanssa, josta saimme laiteasennuksiin kokeneet putkiasentajat. Heiltä sujui lämmönjakohuoneen haastavatkin hitsaustyöt. Tämä oli erittäin mielenkiintoinen hanke, joka saatiin vietyä maaliin asiakasta tyydyttävällä tavalla, aikataulussa ja myös Constin tavoitteet täyttäen”, Vainio viimeistelee.
