Tampereella on urakoitu kuluneena vuonna useammankin tunnetun maamerkin tiloissa. Sekä tuomiokirkossa että Raatihuoneella on törmätty yllätyksiin, mutta kaikesta on selvitty eri osapuolten hyvän yhteistyön ja kokeneiden tiimien ammattitaidon ansiosta.
Rakennushistorialliset kiinteistöt haastavat kokenuttakin korjausrakentajaa. Useimmiten ne sijaitsevat kaupunkien keskustoissa vilkkaan paikallisliikenteen keskellä, mikä vaatii sekä työmaalogistiikan että turvallisuuden osalta aina erikoisjärjestelyjä.
”Consti on usein mukana jo, kun arvioidaan kohteen saneerattavuutta ja projektin laajuutta. Kun on pitkä kokemus, osaa paremmin ennakoida, miten rakentaminen toteutetaan tilaajan kannalta parhaalla tavalla. Silti hankkeiden aikana tulee aina esiin yllätyksiä”, toteaa Constin toimialajohtaja Pirkka Lähteinen.
Hän muistuttaa, että kokonaisuutta täytyy aina kunnioittaa ja etsiä oikeat työtavat ja materiaalit.
”Harva tietää, että Constilla on myös oma puusepänverstas, joka on ollut iso etu pääkaupunkiseudun erikoiskohteissa. Kun esimerkiksi korjasimme ikonista Helsingin Päärautatieasemaa, sieltä vietiin vanha lipunmyyntikioski verstaalle entisöitäväksi.”
Tuomiokirkon kellaritiloissa on turvauduttu perinteisiin työtapoihin
Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema jyhkeä harmaakivinen tuomikirkko on yksi Tampereen tunnetuimmista maamerkeistä. Yli 100-vuotiasta rakennusta on vuosien saatossa saneerattu eri aikoina. Consti aloitti korjaustyöt kellarikerroksessa sijaitsevaa monitoimitilassa elokuussa ja valmista on vuodenvaiheessa.
”Rakenteiden purun jälkeen suunnitelmia on jo päivitetty. Kun etukäteen ei ole tiedossa esimerkiksi kaikkia käytettyjä pinnoitteita, ei yllätyksiltä voi aina välttyä. Meillä on kuitenkin hyvä vuoropuhelu tilaajan ja suunnittelijan kanssa”, yksikönjohtaja Kimmo Kuoppamäki vahvistaa.
Kuoppamäki kertoo, että kellarissa on turvauduttu myös perinteisiin menetelmiin.
”Ainoa kulkureitti kellariin on kapea portaikko. Eli mitään ”uudenaikaisia” keksintöjä, kuten hissiä tai kuljetushihnaa ei voida käyttää. Sekä purkujäte että uudet rakennusmateriaalit kulkevat aivan perinteisesti käsipelillä sisään ja ulos. ”
Raatihuoneen remontissa IV-laitteiden koot valittiin kattoluukun mukaan
Toisessa tunnetussa tamperelaiskohteessa urakoitiin aiemmin tänä vuonna kellarin sijaan ullakolla. Constin vastuulla oli Raatihuoneen jäähdytys- ja automaatiosaneeraus sekä siihen liittyen IV-konehuoneiden laajennus. Kaupungin edustustilana toimiva näyttävä uusrenessanssityylin rakennus on valmistunut 1890. Nykyaikaisen talotekniikan sovittaminen tiloihin on taitolaji. Laitekootkin jouduttiin valitsemaan haalausreittinä toimivan kattoluukun koon mukaan.
Urakka oli ajoitettu heinä-syyskuulle, jolloin rakennustöitä voitiin tehdä hiljaisempaan kesäaikaan. Kimmo Kuoppamäki kiittää sujuvaa yhteistyötä tilaajan ja suunnittelijan kanssa.
”Tällä kertaa logistiikan toimitusketju aiheutti pienen yllätyksen ja jouduimme hetkellisesti sopimaan väliaikaisratkaisuista talotekniikkaan, koska tiloissa isännöitiin juuri silloin arvovieraita.”
Historiallisissa korjauskohteissa kaikki näkyvissä olevat värit on tarkoin määrätty. Esimerkiksi Raatihuoneen katolle tulevat lauhdutinkoneet maalattiin vesikaton värisiksi. Samoin sisätiloissa automaatiosäätimiä maalattiin, jotta sävy saatiin oikeaksi.
”Arvorakennusten urakoissa täytyy työnjohdollakin olla erityistä pelisilmää. Mitä vain voi tulla eteen ja kaikki saadaan aina ratkaistua hyvässä yhteistyössä hankkeen osapuolten kesken.”
