Kuinka paljon maksaa remontti toimitilaan, kauppakeskukseen, ravintolaan tai vaikkapa vuokrataloon? Se on toki tapauskohtaista, mutta arvailun varaan sitä ei tarvitse jättää. Constilla tarjouspyynnöistä ottaa kopin ensimmäisten joukossa urakkalaskijat, kuten Mika Toivanen, jonka erikoisalueena on Yritykset-toimialan hankkeet.

Rakennusinsinööriksi valmistumisen jälkeen Mika Toivaselle on ehtinyt kertyä kokemusta rakentamisesta yli kaksikymmentä vuotta, joista yksitoista vuotta hän on työskennellyt Constilla. Kahdeksan vuotta sitten hän siirtyi työmaalta projektipäällikön tehtävästä vastaamaan Yritykset-toimialan palvelu-urakoinnin hankkeiden laskennasta.

”Perinteisen tyyppisiä laskentakohteita ovat lähiaikoina olleet muun muassa uudessa kauppakeskus Lippulaivassa sijaitsevien liiketilojen rakentaminen ja Sininauhasäätiön omistamaan kiinteistöön toteutettava asuntola. Isommat tai kiireiset hankkeet lasketaan usein tiimin kanssa yhdessä, mutta pääosin lasken yksin palvelu-urakoinnin hankkeita eli monipuolisesti liike- ja toimitilaremontteja. Tällä hetkellä laskennassa on yksi isompi liiketilaremontti pääkaupunkiseudulla sekä lisäksi pienempiä toimitilamuutoksia”, kuvailee laskenta- ja hankintapäällikön nimikkeellä toimiva Toivanen.

Palvelu-urakoinnille laskettavaksi tulee yhdestä viiteen tarjousta viikossa. Hankkeiden koko vaihtelee viidestä tuhannesta kolmeen miljoonaan euroon. Yksi laskennasta vastaavan henkilön tärkeimmistä tehtävistä on arvioida hankkeen sopivuus olemassa olevaan resurssiin.

”Työ on perinteistä määrälaskentaa ja ennakkotarjousten kyselyä, mutta on myös osattava ottaa huomioon jo käynnistyneet hankkeet. Materiaalien lisäksi työntekijöidenkin tulee riittää”, Toivanen kertoo.

Laskijalta hallitusti työmaalle

Korjausrakentamisessa tulee usein yllätyksiä, joihin varautuminen on Toivasen mukaan osa laskijan ammattitaitoa. Työssään haastavimmaksi hän sanoo usein toistuvan tiukan aikataulun.

”Laskenta-ajat saattavat olla välillä todella lyhyitä, ja joskus on vaikea saada ennakkotarjouksia annetussa ajassa tai alihankkijoiden ja materiaalitoimittajien aikataulujen yhteensovittaminen on vaikeaa. Erityisesti tässä maailmantilanteessa ennakointi on tärkeää, koska laskentavaiheessa ei voida tietää mahdollisista toimitusvaikeuksista tai -viiveistä.”

Vuosien aikana Toivasen mukaan laskenta- ja tarjoustoiminnassa laadun painotus on voimistunut. Täytettävien lomakkeiden määrä on lisääntynyt, kuten verottajalle tehtävä ilmoitus sekä erilaiset suunnitelmat ja laatulomakkeet. Etuna toki on, että tiukentuneet vaatimukset sulkevat vaihtoehdoista pois epäluotettavia toimijoita. Nykyään urakoitsija on myös entistä useammin mukana jo suunnitteluvaiheessa.

Sen lisäksi, että Toivanen vastaa hankkeiden laskennasta, hän osallistuu laskenta-asiantuntijana urakkaneuvotteluihin, joissa laskijalla on tärkeä rooli, kun mietitään erilaisia toteutus- ja materiaalivaihtoehtoja. Pääsääntöisesti laskija onkin hankkeissa mukana aina laskentapäätöksestä työmaan aloituspalaveriin saakka, jossa taloudellinen vastuu siirtyy hallitusti työmaalle.

”Kun laskennassa huomioidut asiat siirtyvät työmaalle, jossa toteutuu varsinainen tavoitebudjetin seuranta ja toteutus, poistetaan välistä monet virheen mahdollisuudet. Joskus myös työmaa-aikana teemme uusia laskelmia yhteistyössä.”

Paikasta riippumatonta työtä

Rakennusalan laskijan työn etuja on joustava työskentely mielenkiintoisten hankkeiden parissa ja ajanmukaisissa projekteissa. Laskijalla on mahdollisuus tehdä työtä kotoa käsin tai olla toimistolla. Nykyään suurin osa palavereista järjestetään etänä tai hybridinä, eikä työnteko palavereja lukuun ottamatta katso kellonaikaa.

Tehtävässä kokemus ja ymmärrys rakentamisesta on tietysti tärkeää, mutta lisäksi työ vaatii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. On myös oltava kiinnostunut asiakkaan tahtotilasta, koska toisinaan hankkeita viilataan ja neuvotellaan laskentavaiheessa pitkään. Oikean ratkaisun löytyminen voi vaatia aikaa ja vaivaa.

”Palvelu-urakoinnissa on hyvä porukka ja yhteishenki. Laskijan työ on aika samanlaista paikasta riippumatta, joten yrityksellä ja sen työntekijöillä on merkitystä. Se ettei ota aamulla päähän lähteä töihin, on tärkeintä”, Toivanen sanoo.

Toivasen mielestä antoisin hetki laskijan työssä on se, kun työmaa päättyy tavoitebudjetin mukaisesti eli rahat ovat riittäneet asetetun tavoitteen mukaisesti.

”Hyvä tunne tulee myös silloin, kun pääsemme mukaan pitkään työstettyyn kehityshankkeeseen tai kun urakka voitetaan vain marginaalisella hintaerolla muihin tarjoajiin verrattuna. Silloin voi nimittäin olla varma hinnoitelleensa oikein”, Toivanen täydentää.