Consti on jo pidempään panostanut johtamisen kehittämiseen ja yhtenäistänyt toimintamalleja organisaation eri tasoilla. Työmaan arjesta vastaavilla työnjohtajilla on mahdollisuus hyödyntää kohteeseen parhaiten sopivia käytäntöjä. Mahdi Khanbabaei toi Stadin ammattiopiston urakkaan tahdinomaisen rakentamisen mallin, mutta miksi hän ei puhu tahtiaikataulusta?
Mahdi Khanbabaeista tuli constilainen vajaat kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli jo ehtinyt kerätä esimieskokemusta eri hanketyömailta. Joukossa oli myös vaativia Museoviraston valvomia kohteita.
”Olen aikanaan tullut Suomeen vanhempieni mukana Iranista. Ensin aikomus oli opiskella rakennesuunnittelua, mutta vaihdoin sen korjausrakentamiseen, mikä oli hyvä valinta.”
Mahdi vahvistaa, että vastaavalle työnjohtajalle haastavinta on hallita useita samanaikaisia muuttujia, kuten aikataulut, budjetit ja eri osapuolten odotukset.
”Näissä töissä on koko ajan oltava valmiina tekemään uusia peliliikkeitä. Kiinteistön saneeraus ei todellakaan mene kuin juna raiteilla”, Mahdi muistuttaa.
Aikataulujohtaminen tukee onnistumista
Mahdi aloitti Constilla tilanteessa, jossa tarvittiin vahvaa työnjohtoa tiukkaan projektiin. Hän painottaa, että hyvä tiimi varmistaa yhdessä urakan onnistumisen.
”Pyrin itse jatkuvaan parantamiseen ja hyvään aikataulujohtamiseen. Kun kaikki työmaan osapuolet ovat mukana suunnittelemassa ja sopimassa etenemisestä, asioita myös tapahtuu ja syntyy hyvää tulosta.”
Mahdi täsmentää, että hänen kokemuksensa mukaan selkeä ja johdonmukainen viikkorytmi on hankkeen onnistumisen perusedellytys.
Tahtiaikataulusta tahdinomaiseen
Mahdi Khanbabaei puhuu tahtituotannon sijasta tahdinomaisesta rakentamisesta. Hänellä on vahva näkemys aiheesta ja kiteyttää sen toteamukseen, että työmaalla ei olla autotehtaan kokoonpanolinjalla.
”Työmaaolosuhteet eivät ole verrattavissa tehdasolosuhteisiin, joten käytän itse mieluummin termiä tahdinomainen sen sijaan, että puhuisin perinteisestä tahtituotannosta. Urakassa voi hyödyntää tahtiaikataulun periaatteita, mutta ne on sovitettava olosuhteisiin, joissa työvaiheet harvoin, etenkään saneerauskohteissa, toistuvat identtisinä.”
Tavoitteena on siis luoda mahdollisimman selkeä työvaiheiden rytmitys, minimoida keskeytykset ja varmistaa, että jokainen urakoitsija pystyy etenemään suunnitellun tahdin mukaisesti.
”Ollaan kumppaneita myös aliurakoitsijoiden kanssa. Eli yhdessä tekemässä työtä saman tavoitteen eteen. Totta kai joudun välillä tekemään päätöksiä, mutta mahdollisimman pitkään yritetään yhdessä suunnitella eteneminen ja päästä kaikkien kannalta hyvää tulokseen.”
Stadin ammattiopiston hankkeessa vanhoja opetustiloja muutettiin hius- ja kauneudenhoitoalan opetukseen soveltuviksi.
Selkeä toimintamalli lisää luottamusta
Mahdi toteaa, että rakennusalalla omaksutaan perinteisesti aika hitaasti uusia tekemisen tapoja.
”Tahtitekeminen on hyvä esimerkki. Motivointi on usein ison työn takana, mutta se kannattaa.”
Mahdin mukaan aikataulujen laatiminen yhdessä sekä aliurakoitsijoiden työnjohtajien että tekijöiden kanssa lisää yhteistä sitoutumista. Samalla varmistetaan, että kaikki ymmärtävät etenemisrytmin ja omat vastuualueensa.
”Stadin ammattiopiston työmaalla koottiin joka aamu klo 7 yhteen kaikki nokkamiehet ja työnjohtajat. Käytimme 10 minuuttia siihen, että katsotaan päivän työt ja tavoitteet. Tämä lisää luottamusta eri toimijoiden välillä. Yhteisen toimintamallin ansiosta prosessi toimii viikosta toiseen.”
