”Nuoretkin pärjäävät korjausrakentajina, kun heillä on asennetta ja aitoa kiinnostusta”, vakuutti Jukka Mäkinen Korjausmarkkinoilla maaliskuussa.

Korjausrakentamisessa kokemuksella on valtavasti merkitystä, koska vanhan rakennuksen kätkemiä yllätyksiä ei voi opetella koulussa eikä niitä ole useinkaan dokumentoitu arkistoihin – jos dokumentteja edes löytyy. On siis varauduttava mitä erilaisimpiin haitta-aineisiin, räjähtämättömiin ammuksiin, veteen väärässä paikassa ja suunnitelmien vastaisiin toteutuksiin.

Constista hiljattain eläkkeelle siirtynyt toimialajohtaja Jukka Mäkinen edusti Sanoma Tekniikkajulkaisujen järjestämässä korjausrakentamistapahtumassa juuri kokemusta. Tittelikin oli ohjelmassa emeritus.  

Mäkinen aloitti esityksensä havainnolla siitä, että suurin osa Suomen rakennuskannasta on rakennettu hänen elinikänään eli 1960-luvulla ja sen jälkeen. Teollisessa mittakaavassa korjausrakentaminen lähti kasvuun 1990-luvulla, ja 2010-luvulla se saavutti jo uudisrakentamisen arvon. Korjausvelka on siitä huolimatta kasvanut koko 2000-luvun. Vain julkisten rakennusten velka on hieman supistunut.  

Onko järkee vai ei?

”Onko korjaamisessa järkeä”, Mäkinen provosoi ja vastasi, ettei aina ole. On hyväksyttävä, että esimerkiksi muuttotappioalueilla korjaamisellakaan ei kaikille rakennuksille saada käyttöä.

Kummallisena Mäkinen pitää sitä, että kouluja puretaan uusien tieltä. Näin tehdään ainakin Turussa ja Helsingissä, koska vanhemmat eivät halua lapsiaan korjattuun kouluun. Uutta pitäisi olla.

Jos rakennukselle on käyttöä ja sen rakenteet ovat terveet, korjaaminen kannattaa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Asuinrakennusten korjaamisen Mäkinen uskoo kasvavan varmimmin.

Alalla ei pärjää, jos tulee vain töihin

Korjausrakentajille korjausvelka tarkoittaa markkinoita ja mahdollisuuksia. Mutta mistä saadaan uusia osaajia eläköityvien tilalle, jos osaaminen edellyttää vuosien tai jopa vuosikymmenten kokemusta? Ikäluokatkin pienentyvät.

Mäkinen esitti oman korjaussarjansa: Ensinnäkin korjausrakentamiselle on laadittavat omat tutkimustietoon perustuvat normit ja ohjeet, koska uudisrakentamisen normit ajavat tarpeettoman perusteellisiin korjauksiin. Vähemmänkin usein riittäisi. Toiseksi tarvitaan lisää korjausrakentamisen koulutusta. Liikkeelle on jo päästy, mutta se ei vielä riitä.  

Vaikka käytännön työssä hankitut opit ovat arvokkaita, Mäkinen kertoi Constilla olevan hyviä kokemuksia nuoristakin tekijöistä. ”Nuoret pärjäävät myös korjausrakentamisessa, kun heillä on oikea asenne. Se tarkoittaa aitoa kiinnostusta korjaamiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Pitää myös uskaltaa kysyä. Alalla ei pärjää, jos vain tulee töihin. Nuorille on Constissa annettu vastuuta isoissakin hankkeissa, ja he ovat pärjänneet erinomaisesti. Konkareita pitää toki olla apuna antamassa tukea, kun sitä tarvitaan.”

Alan tärkeimmiksi kehityskohteiksi Mäkinen nosti vielä eri sopimusmuotojen ja riskien tasapainottamisen. Sopimuksissa ja aikatauluissa on otettava huomioon väistämättä eteen tulevat yllätykset.

Kun Mäkiseltä kysyttiin ohjeita alan yrittäjäksi ryhtymisestä, hän kannusti keskittymään siihen, mikä itseä kiinnostaa. Silloin jaksaa paneutua visaisiinkin ongelmiin.  Osaajat voittavat.

Sanoma Tekniikkajulkaisujen järjestämä Korjausmarkkina-tapahtuma pidettiin 27.3.2025 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä.