Talotekniikan putkiviidakko ja raaka betonipinta sisäkatossa luo rentoa tunnelmaa industrialismin hengessä. Helsingin Kluuvikadulla sijaitsevan Hobo-hotellin tavoite on tarjota asiakkaille luovaa mukavuutta ja yhteisöllisyyttä. Tarkoittaahan Hobo sananakin kuljeksijaa.

Kiinteistön omistajan, työeläkeyhtiö Ilmarisen tavoitteena puolestaan on tarjota hotellille elinkaariajatteluun perustuvat puitteet ainakin 20 vuodeksi. Kun entisestä Glo-hotellista loihdittiin Hobo, tavoitteena oli alusta alkaen hyödyntää olemassa olevia kalusteita mahdollisimman pitkälle. Jatkoon pääsivät niin hanat, väliovet kuin 120 huoneen puiset patteriensuojuspenkitkin.

”Halusimme nimenomaan korjata tilat, emme uusia niitä”, sanoittaa Ilmarisen projektipäällikkönä hankkeessa toiminut Pirjo Pernu. Ideologia sopii Hobo-konseptiin ja luonnollisesti myös tilat korjanneelle Constille.

120 ikkunapenkkiä sai uuden elämän Constin verstaalla

Consti ehti jo aloittaa Ilmarisen tilaaman Glo-hotellin face lift -remontin, kun hanke vaihtui vuoden 2023 alkupuolella uudella konseptilla tehtäväksi Hoboksi. Samassa korttelissa on nyt kaksi tyyliltään täysin erilaista hotellia eli luksushotelli Kämp ja rennompi Hobo.

Uudet suunnitelmat tehtiin yhdessä osin töiden edetessä. Arkkitehtinä toimi sama saksalainen Studio Aisslinger kuin Tukholman Hobossa. Siellä constilaisetkin kävivät aistimassa hotellin rentoa ja rouheaa tunnelmaa.

Constin osaamiselle oli käyttöä jo toteutussuunnittelussa, kun mietittiin, mitä olemassa olevista kalusteista voitaisiin hyödyntää ja mitkä olisi järkevintä korvata uusilla. Erinomainen esimerkki säilyttävästä korjaamisesta olivat mittojen mukaan rakennetut ikkunapenkin ja patterinsuojuksen yhdistelmät noin 120 hotellihuoneessa.

”Consti kertoi, että he voisivat kokeilla verstaallaan, miten patterinsuojusten kunnostus onnistuisi. Pääsuunnittelija varmisti, että tyyli sopii ikkunoihin ja sisustussuunnittelija loi värimaailman. Lopputulos oli erinomainen, ja jätelavalle joutuvan materiaalin määrä väheni merkittävästi”, Pirjo Pernu iloitsee. Samalla saatiin korjattua huollolle ongelmia aiheuttanut pääsy pattereille.

Myös väliovet ja yleisten tilojen ikkunoiden puuristikot kunnostettiin. Neuvottelukeskuksen alakatto irrotettiin ja maalattiin uuteen värimaailmaan istuvaksi. Vesikalusteet irrotettiin ja puhdistettiin kylpyammeita myöten. Pieniä määriä purettua parkettia löysi uuden elämän kadun toiselta puolelta Aleksi 13:n tiloista.

“Talotekniikan laaja uusiminen oli kylpyhuonekalusteita lukuun ottamatta välttämätöntä, sillä tiloille haluttiin varmistaa 20 vuoden käyttöikä”, kertoo työpäällikkö Joonas Salmirinne Constista.

Naapurisopu säilyi

Materiaalien uudelleen käyttöä vaativampana Joonas Salmirinne piti hankkeen naapurustoa. Seinänaapureina toimivat nimittäin hotelli Kämp ja ostoskeskus Kämp Galleria. Kämpin kokousvieraita ei sopinut häiritä purkutyön äänillä arkipäivisin. Gallerian kauppiaat taas toivoivat, ettei meteliä kuuluisi parhaaseen ostosaikaan lauantaisin.

Aikataulutus onnistui, sillä hanke valmistui jopa hieman etuajassa. Hotellihuoneet korjattiin tahtituotannolla.

Kierrätystavoite projektikohtaiseksi

Materiaalien ja kalusteiden merkittävästä uudelleen käytöstä ja jätteiden huolellisesta lajittelusta huolimatta yhteistä 70 prosentin kierrätystavoitetta ei tällä kertaa saavutettu. Se sai sekä tilaajan että toteuttajan miettimään, pitäisikö kierrätystavoite tarkistaa kohdekohtaisesti ennen töiden aloittamista.

Realistinen kierrätystavoite edellyttää, että kierrätysmahdollisuudet selvitetään jo hankesuunnitteluvaiheessa tehtävässä purkukartoituksessa. Hobossa sitä oli vaikea tehdä toivotulla tarkkuudella ilman, että hotellivieraat olisivat häiriintyneet.

Sekä Constin että Ilmarisen kokemuksen mukaan huolellisesta purkukartoituksesta huolimatta 70 prosentin tavoitetta ei ole aina mahdollista saavuttaa. ’’Tavoite voi olla korkeampi, jos kohteessa toteutetaan paljon betonipurkua. Haasteellisia voivat puolestaan olla esimerkiksi tiensä päähän tulleet sängyt ja muut kalusteet”, Joonas Salmirinne toteaa.

Kierrätystavoitteessa tulisi ottaa huomioon myös kunnostamisen määrä. ”Kierrätysasteen mittausmenetelmät eivät palkitse siitä, että olemassa oleva kaluste tai pinta kunnostetaan. Silloinhan ei oikeastaan edes synny kierrätettävää”, Pirjo Pernu sanoo.

Uuteen päädytään usein aikataulupaineiden ja hinnan vuoksi, vaikka kunnostamalla saataisiin jopa parempaa ja kestävämpää jälkeä. ”Tähän olisi hyvä löytää uusia toimintatapoja laajemminkin”, Pernu pohtii.

Hobo Helsinki

• hotellihuoneita 183
• kokoustiloja 8, lisäksi aula- ja ravintolatilat
• osa norjalaista Strawberry-konsernia
• kiinteistön Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmassa omistaa Ilmarinen
• kiinteistön rakennutti Kansallis-Osake-Pankki ja se otettiin käyttöön vuonna 1962
• muutoksen Glo-hotellista Hoboksi toteutti Consti

Artikkeli on julkaistu Constin Uudistajat-sidosryhmälehdessä