Temmeksen kirkko on yksi Suomen viimeisimpänä rakennetuista tukipilarikirkoista. Pohjois-Pohjanmaalla, Tyrnävällä Temmeksen taajamassa sijaitseva hirsirakenteinen kulttuuriperinnön helmi valmistui vuosina 1766–1767.

Pieni länsitornillinen tukipilarikirkko edustaa 1600-luvulla erityisesti Pohjanmaalla yleistä puukirkkotyyppiä, joita on rakennettu kaikkiaan satakunta. Nykyään niitä on jäljellä arvioiden mukaan enää 12, sillä monet ovat tuhoutuneet tai korvattu uusilla. Vaikka Temmeksen kirkko on aikojen saatossa kokenut useita korjaus- ja muutostöitä, se on säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä.

Vuoden 2024 huhtikuusta lokakuuhun kestäneessä remontissa kirkolle ja sen erilliselle pyramidikattoiselle porttihuoneelle tehtiin uusi paanukatto ja muita kunnostus- ja korjaustöitä. Consti toimi hankkeessa pääurakoitsijana.

​​​​    

Temmeksen kirkon kirkkosalissa on noin 200 istumapaikkaa. Remontin jälkeen kirkko siunattiin uudelleen käyttöön 31.10.2024.

Suojellun kirkkokiinteistön mittavat korjaustyöt

Tyrnävän seurakunnan tilaamassa remontissa kirkon ja porttihuoneen paanukatteet uusittiin, mikä edellytti erityistä perinnerakentamisen taitoa ja osaamista. Paanukattojen lisäksi remontissa entisöitiin ikkunat ja ovet sekä tehtiin kattorakenteisiin, yläpohjiin ja aluerakenteisiin kohdistuvia rakennusteknisiä töitä.

Kirkkopihalla pintavesien ohjausta parannettiin, alueelle asennettiin siirtonurmi ja piha-alueen kivituhkapintoja laajennettiin. Myös kirkon ja porttihuoneen koristemastot sekä ulkovalaistusta uusittiin. Saipa portilla seisova kirkkoväkeä tervehtivä vaivaisukkokin ylleen uuden maalipinnan.

Kunnostustyöt painottuivat pääosin ulkotöihin, mutta myös kirkon sisällä tehtiin kevyitä maalaustöitä, lisättiin valaistusta sekä uusittiin tietoteknisiä järjestelmiä ja kirkon sähkökeskus.

Tuhansia paanuja valikoidusta mäntypuusta

Temmeksen kirkon korjaus pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman pitkälti perinnerakentamisen ehdoin. Materiaalivalinnat edellyttivät huolellista paneutumista.

Vaikka 1900-luvulla rakennuksia oli korjattu useaan otteeseen, hankevaiheessa tehdyn selvityksen perusteella todettiin, että katon laajamittainen kunnostaminen oli välttämätöntä pitkäaikaisen keston varmistamiseksi. Paanujen vaihto, katteen korjaus tai tervauksien lisääminen eivät enää riittäneet, ja aiemmin käytetyt materiaalit ja menetelmät eivät täysin täyttäneet nykyaikaisia vaatimuksia.

Korjauksessa uuden paanutuksen alle asennettiin tuohialuskate. Tuohi on perinteistä materiaalia ja toimii hengittävänä ja samanaikaisesti myös eristävänä rakennusmateriaalina. Lisäksi katon yläpohjan rakenteita uusittiin laajasti ja lahovauriot korjattiin.

Uutta kattoa varten tarvittiin noin 14 000 uutta paanua. Paanut tehtiin valikoidusta, vähintään 100 vuoden ikäisestä ja vahvasta männyn tyvitukin sydänpuusta, jonka lustotiheyden tuli täyttää sille asetetut kriteerit. Suorien peruspaanujen lisäksi tarvittiin myös kaarevia paanuja kirkon kellotornin kattolappeita varten.

Tarkan materiaalivalinnan lisäksi oikeanlainen käsittely varmistaa paanujen pitkän iän. Puuverstaalla paanut tervattiin kahteen kertaan, ja kirkolle saapumisen jälkeen niille suoritettiin kolmas tervaus ennen asennusta. Jatkossa katto tervataan säännöllisin väliajoin. Oikealla hoidolla se kestää useita kymmeniä vuosia.

Noin 14 000 uutta paanua korvasivat ajan saatossa haurastuneet vanhat paanut. Uudet paanut valmistettiin huolellisesti valikoidusta sydänpuusta ja tervattiin perinteitä kunnioittaen.

Monin tavoin ainutlaatuinen kohde

Kohteen työnjohtajan Niklas Porsangerin mukaan kirkon sääsuojaus korkeine kellotapuleineen oli vaativa työ. Koko kirkkopiha oli hänen sanojensa mukaan ”yhtä telinettä ja suojaa”.

Haasteita työskentelylle toivat myös keväällä nopeasti lämmennyt sää, ja sen myötä käynnistynyt maan sulaminen, mikä aiheutti painaumia jäiseen maahan. Liejuinen sulava kirkkopiha ja keskeisellä paikalla sijaitseva suojeltu kiviaita muodostivat järeän nostokaluston suhteen omat logistiset haasteensa. Niistäkin huolimatta urakka hoidettiin kunnialla maaliin ja luovutettiin virheittä.

”Temmeksen kirkon remontti oli paitsi ainutlaatuinen, myös kaikin puolin mukava toteuttaa. Tämänkaltaisissa kohteissa emme ole aiemmin päässeet työskentelemään, mutta toivomme toteuttavamme vastaavia projekteja myös tulevaisuudessa”, sanoo Porsanger.