Monessa taloyhtiössä katse kohdistuu ensimmäiseksi näkyviin korjaustarpeisiin: julkisivuihin, kattoihin ja putkistoihin. Rakenteiden sisään jäävät palokatkot sen sijaan unohtuvat helposti. Ne eivät näy arjessa, eivätkä ne nouse esiin kuntokartoitusten otsikoissa, vaikka niiden merkitys kiinteistön turvallisuudelle, asumisterveydelle ja pitkän aikavälin kustannuksille on huomattava.
Palokatkotyöt mielletään usein vain yhdeksi rakennusvaiheen toimenpiteeksi, mutta ne vaativat huomiota myös jokaisen huollon ja muutostyön yhteydessä. Rakennus elää, muuttuu ja mukautuu, ja samalla myös paloteknisten ratkaisujen tulisi pysyä mukana.
“Suurin riski ei ole se, mitä näkee, vaan se, mitä ei huomata”, toteaa Constin Taloyhtiöt-toimialan projektipäällikkö Tapio Heikinniemi Tampereelta.
Milloin palokatkoihin pitäisi herätä?
Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa palokatkojen ja saumausten tarkastaminen nousee ajankohtaiseksi silloin, kun taloyhtiössä havaitaan ilmavuotoja, äänten tai hajujen kulkeutumista asunnosta toiseen tai kun tilojen käyttötarkoitusta muutetaan esimerkiksi toimistoista asunnoiksi. Nämä ilmiöt ovat usein ensimmäisiä merkkejä siitä, että rakennuksen osastointi ei enää toimi suunnitellulla tavalla.
Haasteena on se, että palokatkojen ongelmat eivät yleensä näy päällepäin. Ne sijaitsevat rakenteiden sisällä, välipohjissa, seinissä ja yläpohjissa. Viat voivat jäädä täysin huomaamatta, ja pahimmillaan ne paljastuvat vasta todellisessa vaaratilanteessa.
Yleinen mutta yllättävän huonosti tunnettu ongelma
Heikinniemen mukaan rivitalo- ja pienkerrostalokohteissa törmätään toistuvasti puutteisiin erityisesti yläpohjan rakenteellisessa palosuojauksessa sekä huoneistoja toisistaan erottavien seinien palokatkoissa. Nämä eivät ole yksittäisiä poikkeamia, vaan laajasti toistuva ilmiö.
Tilannetta pahentavat talotekniikan jälkiasennukset. Kun rakennuksiin tehdään sähkö-, data- tai LVI-muutoksia, alkuperäisiä palokatkoja joudutaan usein rikkomaan. Kaikki urakat eivät kuitenkaan sisällä velvoitetta palauttaa palokatkoja ennalleen, eikä asiaa aina osata tai muisteta vaatia.
“Tämä on valitettavan yleistä, jopa vaativissa kohteissa. Palokatko rikkoutuu, eikä sitä palauteta ennalleen”, Heikinniemi sanoo.
Mitä palokatkojen käyttöikä oikeastaan tarkoittaa?
Palokatkoilla on tekninen käyttöikä, mutta käytännössä hyvin toteutettu ratkaisu on yllättävän pitkäikäinen. Jos palokatkoa ei rikota ja materiaalit eivät vaurioidu esimerkiksi vesivahingon seurauksena, se voi toimia moitteettomasti vielä pitkään nimellisen käyttöiän jälkeen.
Todellinen riski ei useinkaan liity ajan kulumiseen, vaan rakennuksen elinkaaren aikana tehtyihin muutostöihin, huoltoihin ja saneerauksiin. Kun rakenteita avataan kerta toisensa jälkeen ja dokumentointi jää puutteelliseksi, kokonaiskuva palokatkojen kunnosta hämärtyy nopeasti.
Dokumentointi on tärkeää, mutta osaaminen ratkaisee
Hyvin tehty palokatko ilman asianmukaista dokumentaatiota on juridisesti heikossa asemassa. Vastuu kiinteistön turvallisuudesta on kuitenkin aina omistajalla, ja dokumentointi on olennainen osa tätä vastuuta. Silti Heikinniemi muistuttaa, että mikään paperi ei korvaa huolellisesti tehtyä työtä.
“Liiallinen kiire, kova kilpailutus ja raskas dokumentaatio vievät aikaa itse työltä. Palokatko ei synny paperilla, vaan rakenteessa.”
Parhaaseen lopputulokseen päästään silloin, kun palokatkotyöt tehdään suunnitelmien mukaisesti, asennukset dokumentoidaan oikein ja ratkaisut tarkastetaan säännöllisesti osana kiinteistön ylläpitoa. Näennäisesti pienet ja näkymättömät rakenteet voivat ratkaista suuria asioita – ja niiden merkitys korostuu juuri silloin, kun kaiken pitäisi toimia moitteettomasti.
