Pienet ja ahtaat sisäpihat edellyttävät tarkkaa suunnittelua työmaajätteiden lajittelussa. Pelisäännöt pitää olla selvät ensimmäisestä päivästä alkaen.
Tilanpuute erityisesti keskustan pienillä sisäpihoilla, ei niinkään asenteet tai laiskuus. Tämä on tuttua kaikille rakentajille eikä vähiten korjausrakentajille, kun puhutaan rakennusjätteiden kierrättämisestä.
Kierrätyksen huolellinen suunnittelu on jo työnjohdolle rutiinia, mutta korjausrakentamisessa jokainen kohde on erilainen. Korjausrakentaminen keskittyy tiiviisti rakennettujen kaupunkien keskustoihin, joissa sisäpihalle mahtuu kenties vain yksi jätelava kerralla, eikä katutilaakaan voi tukkia. Suurin vastuu kierrätyksen onnistumisesta lepää työnjohdon harteilla.
Porrastusta ja välivarastointia
”Jos mahdollista, yritämme porrastaa ahtaissa tiloissa isoimmat purkutyöt niin, että ensin puretaan esimerkiksi kaikki kipsilevyt ja tyhjennetään lava. Sen jälkeen siirrytään eristevillojen purkuun”, kertoo työnjohtoharjoittelija Henna Nissinen. Hän työskentelee tällä hetkellä mikrobikorjausten parissa ja valmistuu reilun vuoden kuluttua rakennusmestariksi Metropolian ammattikorkeakoulusta. Materiaalin kierrätys on tullut tutuksi opinnoissakin.
Kaikissa kohteissa porrastaminen ei ole mahdollista. Silloin lajittelussa on keskityttävä niihin materiaaleihin, joita tulee eniten ja jotka ovat haitallisimpia.
”Esimerkiksi julkisivuremonteissa, joita tehdään ahtaissa tiloissa korkeilla telineillä, lajittelu on työn aikana todella haasteellista”, jatkaa työmaapäällikkö Ilkka Raiski.
Arvokkaampaa materiaalia kuten metallia kerätään usein pieniin välivarastoihin, ja sitä varten tilataan lopuksi lava vaikkapa vain pariksi tunniksi. Constin suurimmilla työmailla kauempana ydinkeskustasta on vastaavasti kokeiltu pahvinpuristimia pahvin kuljetustarpeen pienentämiseksi.
Koulutus auttaa
Sekä Nissinen että Raiski kehuvat Constin yhteistyökumppanina toimivaa Vaihtolava.comia joustavasta palvelusta. ”Heiltä saa neuvoja ja he tulevat vaikeissa tilanteissa paikan päälle katsomaan, miten lavat kannattaa sijoittaa ja varmistamaan, millaisella kalustolla pihaan pääsee.”
Yhteistyökumppani järjestää myös koulutusta. Nissinen ja Raiski korostavat työnjohdon vastuuta koulutuksen ja opastuksen viemisestä työmaalle. Pääosin lajittelu on heidän mukaansa työntekijöille tuttua, mutta välillä tulee uusia tekijöitä, jotka ovat aiemmin työskennelleet pienissä kohteissa, joissa kaikki on heitetty samaan lavaan. Myöskään esimerkiksi betonin ja kevytbetonin erittely ei ole kaikille itsestään selvää.
Lajittelun helpottamiseksi joillakin työmailla lavojen kylkeen on kiinnitetty kuva sen sisällöstä.
Pelisäännöt tutuksi alusta alkaen
Henna Nissinen korostaa porukan osallistamista jo suunnitteluun ja pelisääntöjen tekemistä kaikille selväksi alusta alkaen. Ilkka Raiski antaa esimerkin: ”Jos betonilavalle päätyy yksikin muovinsuikale, se muuttuu hyvin pian sekalavaksi, mikäli muovia ei saman tien poisteta”. Hän kertookin kurkkaavansa työmaalla käydessään aina myös jätelavoille.
Yksi Raiskin viime aikojen isoimmista työmaista on ollut Helsingin keskuspelastusaseman peruskorjaus, joka valmistui vuonna 2022. Siellä Constin jätteistä päätyi raaka-ainehyötykäyttöön hieman yli 80 prosenttia ja energiahyötykäyttöön hieman yli 19 prosenttia. Toimivaksi ratkaisuksi osoittautui se, että kierrätystä valvoi sama työntekijä, joka vastasi logistiikasta työmaalla. Jos lavalle oli päätynyt väärää tavaraa, hän korjasi asian ja muistutti siitä myös muille. ”Ei oman työkaverin työtä kukaan halua ehdoin tahdoin vaikeuttaa”.
EU-tason tavoite on kierrättää kaikesta rakennusjätteestä 70 prosenttia, mutta Suomessa on päästy viime vuosina vain 50 prosentin tuntumaan. Prosentit lasketaan rakennusjätteen painosta. Constin työmailla kierrätettiin vuonna 2022 keskimäärin noin 55 prosenttia rakennusjätteistä. Tavoitteena on saavuttaa 70 prosentin kierrätysaste pääkaupunkiseudun työmailla jo kuluvana vuonna. Constin liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta.
