Constin suositun seminaarisarjan neljästoista tilaisuus keskittyi julkisivuihin ja erityisesti parvekerakenteisiin. Viime vuosien onnettomuustapaukset ja niiden saama mediahuomio ovat lisänneet taloyhtiöiden kiinnostusta selvittää omien parvekkeidensa kunto ja riskit.
Parvekerakentamisen ajankohtaiset teemat, turvallisuus ja tekniset ratkaisut, kokosivat helmikuussa runsaasti osallistujia niin paikan päälle kuin etäyhteyksienkin päähän. Puhujien viesti oli yksiselitteinen; parvekkeiden kuntoa ei voi arvioida luotettavasti pelkän silmämääräisen tarkastelun perusteella. Kuntotutkimus kannattaa teettää ajoissa, ja se on syytä tehdä huolellisesti.
Roomalaissementti on kestänyt tuhansia vuosia
Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila lämmitteli päivän aihetta kertomalla, että jo muinaiset roomalaiset käyttivät menestyksekkäästi sementtiä rakennusaineena. Sen ainutlaatuinen kestävä koostumus, raudan puuttuminen seoksesta sekä edulliset sääolosuhteet ovat myötävaikuttaneet muiden muassa Roomassa sijaitsevan Pantheon-monumentin kestävyyteen.
Mattila muistutti, että nykyisin kantavissa rakenteissa ja elementeissä yleisesti käytetty teräsbetoni on keksitty vasta 1800-luvulla.
”Suomessa betonin käyttö alkoi yleistyä 1950-luvulla. Etenkin alkuajan rakenteet voivat nykyisellään olla turvallisuusriski. Kosteusrasitus heikentää betonin kestävyyttä edistäen rapautumista. Tunnistettu ongelma on myös, että teräkset on jätetty liian lähelle pintaa, jolloin ne alkavat ruostua.”
Mattila painotti laadukkaasti toteutetun kuntotutkimuksen tärkeyttä sekä kannusti taloyhtiöitä pitämään huolta, että vesi ei pääse kulkeutumaan kiinteistöjen rakenteisiin.
Kevytrakenteisten kaiteiden turvallisuus puhuttaa
Tilaisuudessa Julkisivuyhdistystä edustanut Inari Weijo Ramboll Finlandista kertoi yhdistyksen teknisen toimikunnan tehtävistä ja tavoitteista. Weijon mukaan Onnettomuustutkintakeskuksen eri tapauksista tekemät havainnot eivät ole johtaneet parannuksiin suunnittelua ohjaavissa määräyksissä. Nykyisellään ne eivät esimerkiksi ohjeista kaiteen suunnittelua siten, että levy voi toimia putoamissuojauksena.
”Yhdistys on tarttunut asiaan ja edistänyt kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuutta koordinoimalla aluksi aiheesta kaksi opinnäytetyötä. Laskennallisissa tarkasteluissa molemmat opinnäytetyöt tunnistivat kestävyyspuutteita. Suosittelen tutustumaan tutkimustuloksiin.”
Julkisivuyhdistyksen ohjausryhmä laatii tarkastusohjeen, jossa tuodaan tiivistetysti esiin havaitut puutteet. Weijo listasi useita tarpeellisia toimenpiteitä:
”Turvallisuuden edistämiseen tarvitaan soveltuvien kuormitusvaatimusten määritys, testivaatimusten tuottaminen tukemaan levyvalmistajien kokeita, alan yhteisten suunnitteluohjeiden laadinta sekä ohjeistus säännönmukaisesti tarkastuksesta osana julkisivujen kuntotutkimusta.”
Puheenvuoro herätti runsaasti kiinnostusta ja lisäkysymyksiä yleisöltä. Weijo korosti, ettei ole olemassa mallia, jolla voitaisiin ennustaa, kuinka kauan tietty kaiderakenne kestää tai milloin ensimmäinen kuntotutkimus tulisi tehdä. Rakenteiden käyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten materiaalin ominaisuudet ja kosteusrasitus. Onnettomuudet osoittavat, että riskejä voi ilmetä yllättävän varhain. Nuorin rikkoutunut parveke on ollut vasta noin kymmenen vuoden ikäinen.
Puheenvuoronsa päätteeksi Inari Weijo kutsui laajempaa rakennusalan toimijoiden joukkoa mukaan edistämään parveketurvallisuutta.
Uudet opinnäytteet aiheesta:
Olli Koski: Lasilevyllisten parvekekaiteiden turvallisuustekijät
Teemu Lensu: Kuitusementtilevyn käyttö parvekekaiteissa
Valittavana useita parvekekorjausmenetelmiä
Yhteenvetona antoi Constin Petri Silvennoinen tiiviin selvityksen käytössä olevista korjausmenetelmistä ja millaisiin kohteisiin ne sopivat. Myös hän painotti kuntotutkimuksen tärkeyttä ja ohjasi taloyhtiöt teettämään riittävän kattavan selvityksen ennen urakoitsijan valintaa. Sen perusteella voidaan päättää, mikä seuraavista korjaustavoista kannattaa valita:
1. Huoltokorjaus parvekerakenteiden ulkopinnoille
2. Huoltokorjaus Plus: kunnostetaan myös parvekkeiden sisäpuoliset pinnat
3. Raskas korjaus parvekkeiden ulko- ja sisäpinnoille ml. uudet lasialumiinikaiteet ja parvekelasitukset
4. Parvekkeiden purkaminen ja uudet isommat parvekkeet + kaiteet + lasitukset
Herättikö teema lisäkysymyksiä? Constin parvekekorjausten ammattilaiset tuntevat aiheen läpikotaisin. Lisätietoja hankkeiden läpimenoajoista, hinnoittelusta yms. antaa:
Petri Silvennoinen
Yksikönjohtaja, julkisivut, julkisivusaumaus ja pienkorjaukset
petri.silvennoinen@consti.fi
+358 44 048 5266
Seminaarisarjamme jatkuu syksyllä 2026 uudella kiinnostavalla aiheella.
