Vuoden vaihteessa tuli kymmenen vuotta siitä, kun Helsingin pörssissä soitettiin kelloa Constin listautumisen kunniaksi. Samoihin aikoihin allekirjoitettiin Pariisin ilmastosopimus ja herättiin pohtimaan digitalisaation mahdollisuuksia rakentamisessa.
Kun Constin osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi joulukuussa 2015, uudisrakentamisen kokonaistuotanto oli laskenut Suomessa jo neljättä vuotta peräkkäin. Korjausrakentaminen kuitenkin kasvoi. Kasvun ennustettiin jatkuvan ja keskittyvän entistä selvemmin kasvukeskuksiin. Aivan viime vuosien taantumasta johtuvaa notkahdusta lukuun ottamatta näin on käynytkin.
Kun Consti perustettiin vuonna 2008, yhtiön tavoitteena oli alusta alkaen nousta Suomen johtavaksi korjausrakentamisen ja talotekniikan palveluiden tarjoajaksi. Perustajayritykset muodostivat vankan kivijalan talotekniikasta, rakennusten sisäpuolisesta korjaamisesta ja julkisivujen saneerauksista, ja asemaa vahvistettiin yritysostoin. Strategia perustui yleiseen tarpeeseen lyhentää Suomeen syntynyttä korjausvelkaa.
Asema johtavana korjausrakentajana saavutettiin, mutta korjausvelassa riittää vielä lyhennettävää.
Helsingin pörssiin Consti listautui vuoden 2015 joulukuussa. Listautumisella haluttiin saada lisää pääomaa ja näkyvyyttä kasvun kiihdyttämiseksi. Pääsy pääomamarkkinoille laajensi myös omistuspohjaa, paransi omistuksen likviditeettiä ja helpotti osakkeiden käyttöä maksuvälineenä yrityskaupoissa.
Samana vuonna Constille myönnettiin Avainlippu-tunnus, joka kertoo palveluiden suomalaisesta alkuperästä ja suomalaista työtä edistävästä vaikutuksesta.
Listautumisen jälkeen Constilla oli 893 omistajaa, heistä 120 constilaisia. Vuoden 2025 lopussa omistajia oli 4 643. Constilaisten omistus on säilynyt vahvana.
Avoimuus lisääntyi
”Pörssiyhtiönä toimiminen on ennen kaikkea vahvistanut asemaamme vastuullisena, pitkäjänteisenä ja luotettavana rakennusalan toimijana. Uskon, että tämä on näkynyt myös asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme”, toteaa Constin silloinen talousjohtaja ja nykyinen toimitusjohtaja Esa Korkeela.
Listautuminen toi mukanaan kvartaaliraportoinnin ja sen myötä tiedon yhtiön kehityksestä kaikkien saataville.
”Avoimuus tarkoittaa, että numeroiden lisäksi kaikki Constista kiinnostuneet voivat seurata myös strategiaamme ja sen toteutumista aiempaa tarkemmin”, Korkeela jatkaa.
Merkittävimpänä strategisena muutoksena hän pitää päätöstä asiakassegmentteihin perustuvasta organisaatiouudistuksesta vuonna 2019. Käänneohjelmassa liiketoiminta jaettiin neljään toimialaan: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Asiakkaan nostaminen keskiöön tarkoitti päätöksenteon ja vastuiden tuomista lähemmäksi asiakasta ja työmaata. Myös palveluiden kohdentamista terävöitettiin. Vaikutukset alkoivatkin näkyä nopeasti: kannattavuus ja asiakastyytyväisyys paranivat.
Esa Korkeela
Kasvua myös uutta oppimalla
Yhtiön merkittävä kilpailuetu on alusta alkaen ollut laaja palvelutarjonta korjaus- ja uudisrakentamisesta talotekniikkaan ja pienehköistä tilamuutoksista arvokiinteistöjen täydelliseen peruskorjaukseen. Kohteina on ollut paljon myös kouluja, sairaaloita ja muita yhteiskunnallisia rakennuksia. Monipuolisuus on tuonut vakautta etenkin taloudellisesti haastavina aikoina.
Käsi kädessä taloudellisen kasvun kanssa on kulkenut osaamisen kasvu ja monipuolistuminen. Osaamista on laajennettu muun muassa energia- ja mikrobikorjauksiin, uudisrakentamiseen ja esivalmistukseen talotekniikassa.
Myös isojen hankkeiden vaatima osaaminen on vuosien varrella lisääntynyt. Samoin kyky toteuttaa hankkeita erilaisilla sopimusmalleilla. Siitä ovat osoituksena monet kokonaisvastuurakentamisen (KVR) mallilla toteutukseen päätyneet linjasaneeraukset taloyhtiöille sekä urakoitsijan hankekehitys- ja suunnittelunohjausta edellyttävät yhteistoiminnalliset hankkeet.
”Sopimusmalleissa ollaan menossa alalla oikeaan suuntaan, kun aletaan ymmärtää, että erilaisiin hankkeisiin sopivat erilaiset sopimusmallit ja että valitussa mallissa on myös pysyttävä. Etenkin yhteistoimintamallit ovat samalla lisänneet luottamusta tekijöiden kesken”, Korkeela sanoo.
Korjausrakentaminen pysyy käsityönä
Maailmaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana mahtunut niin brexitiä, koronaa kuin sotiakin. Konkreettisimmin rakentamiseen on kuitenkin vaikuttanut huoli sen ympäristövaikutuksista ja tarve parantaa alan tuottavuutta.
Vaikka korjausrakentaminen on uudisrakentamiseen verrattuna lähtökohtaisesti kestävää, asenteiden, asiakkaiden odotusten ja lakisääteisten vaatimusten kiristyminen näkyy korjaamisessakin työmaakäytäntöjä myöten. Consti keskittyy nykyisellä strategiakaudella vastuullisuudessaan erityisesti työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä ilmastovaikutusten vähentämiseen omassa toiminnassaan. Viime aikoina on kehitetty kyvykkyys työmaan hiilijalanjäljen laskentaan.
Toinen megatrendi, tekoäly, on jatkoa digitalisaatiolle, joka on tehostanut esimerkiksi suunnittelutyötä ja projektinhallintaa. AI ei kuitenkaan asenna ilmastointilaitteita, hio betonipintoja tai viimeistele jugendornamentteja. Käden taidoille ja ihmisen ongelmanratkaisukyvylle mitä yllättävimmissä tilanteissa on kysyntää jatkossakin.
Lupauksesta on pidetty kiinni
Listautumisen yhteydessä Consti lupasi, ettei se tingi yrittäjämäisestä ja ketterästä toimintatavastaan.
”Mielestäni olemme tässä onnistuneet. Kasvusta huolimatta olemme edelleen ketterä toimija, jolla on entistä monipuolisempaa osaamista sekä pienten että suurten asiakkaiden ja hankkeiden tarpeisiin”, Esa Korkeela summaa.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Constin Uudistajat-lehdessä. Lue lehti täältä.
