Senaatti-kiinteistöt suosii alliansseja ja avoimuutta. Rakennuttamisjohtaja Marko Virtanen haluaa kuulla myös ongelmista.
Marko Virtanen tiesi jo alakouluun mennessään, että hänestä tulee raksamies. Ala oli tullut tutuksi, kun kesät kierrettiin isän kanssa toimittamassa työmaille tavaraa. Pian menestyksen mittariksi konkretisoitui Volvo ja valkoinen kypärä sen hattuhyllyllä.
Talonrakentajasta Virtanen jatkoi ensin rakennusinsinööriksi ja sitten talotekniikkainsinööriksi (YAMK). Matkan varrella saavutettu Volvo on sittemmin vaihtunut Volkswageniin.
Nyt Marko Virtanen vastaa Senaatti-konsernin miljardin euron vuosittaisista rakennuttamishankkeista. Se tarkoittaa tällä hetkellä 265 työmaata F35-hävittäjien huoltotiloista valtioneuvoston linnaan ja Sallan rajavartioston sosiaalitiloihin. Constin urakoiman valtioneuvoston linnan viisivuotinen peruskorjaus on parhaillaan kehitysvaiheessa. Ison kokonaisuuden muodostavat myös valtionhallinnon toimitilojen yhdistämiset eri puolilla Suomea.
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisjohtajana Virtasen tehtävä on varmistaa, että valtion tilojen käyttäjät saavat sellaiset tilat kuin he tarvitsevat sovitulla hinnalla ja sovitussa aikataulussa.
(Kuva: Aki Rask)
En halua kuulla, että kaikki sujuu hienosti
Reilun vuoden Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisjohtajana toiminut Marko Virtanen on hankkinut kokemusta isoista hankkeista sekä rakentajana että rakennuttajana. Senaatille hän siirtyi KOy Laakson Yhteissairaalan toimitusjohtajan tehtävästä.
Virtanen puhuu lämpimästi yhteistoiminnallisuuden ja luottamuksen puolesta ja pitää avoimuuteen perustuvia yhteistoimintamalleja suurimpana kehitysaskeleena uransa aikana. Siinä kaikki työskentelevät hankkeen parhaaksi, ja yhteisestä onnistumisesta palkitaan.
”En halua kuulla urakoitsijalta jokaisessa kokouksessa, että kaikki sujuu hienosti”, hän konkretisoi. ”Haluan kuulla aidon reaaliaikaisen tilannekuvan, joka sisältää myös haasteet ja ongelmat. Niitähän tulee kaikilla työmailla, ja niistä pitää puhua riittävän aikaisin.”
Ongelmien esiin tuominen vaatii luonnollisesti syvää luottamusta hankkeen muihin toimijoihin. Koska luottamuksen syntyminen vie aikaa, sitä on varattava erityisen paljon hankkeen alkuvaiheeseen kuten suunnitteluun, riskien ennakointiin, mahdollisuuksien löytämiseen ja tekijöiden tutustuttamiseen toisiinsa. Siksi muuten hyvä sopimusmalli ei sovellu aivan pieniin hankkeisiin.
Enemmän huomiota mahdollisuuksiin
Marko Virtasella on selkeä näkemys myös riskienhallinnan kehitystarpeista. Mitä suurempi hanke, sitä suuremmalla porukalla riskit tulee kartoittaa, sillä riskejä pitää löytää mahdollisimman paljon. Hankkeen johtoryhmä ei siihen riitä. Toinen kehityskohde on riskikartoituksen päivitystaajuus, jonka tulisi olla tiheämpi kuin se yleensä on. Matkan varrella kun tulee uusia riskejä ja jo tunnistetut muuttuvat.
Myös mahdollisuuksien etsimiseen kannattaisi Virtasen mielestä käyttää selkeästi nykyistä enemmän aikaa. Ne liittyvät useimmiten aikatauluun, kustannuksiin tai laatuun.
”Urakoitsija voi esimerkiksi aikataulutuksella säästää huomattavasti kaikkien aikaa ja kuluja. Säästöjä ja uusia oivalluksia voi syntyä myös siitä, että urakoitsija esittää vaihtoehtoisia toteutustapoja aikaa vieville tai muuten vaativille työvaiheille.”
Yksi allianssimallin tavoitteista onkin, että eri alojen asiantuntijat saadaan mukaan siinä vaiheessa, kun toteutukseen voi vielä vaikuttaa.
Luottamus leviää
Luottamuksen ja avoimuuden lisäksi Senaatille on tärkeää, että työmaalla toimitaan ehdottoman vastuullisesti. Harmaata taloutta ei tietenkään suvaita ja kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti. Rakennuttaja myös haluaa, että työntekijät palaavat työmaalta terveinä koteihinsa. Työturvallisuuden seuraamiseen pyritään löytämään muitakin mittareita kuin perinteiset tapaturmaluvut.
Marko Virtanen uskoo, että yhteistoimintamalleissa rakennettu luottamus ja toimintatavat siirtyvät hiljalleen muihinkin sopimusmuotoihin. ”Tavoitteemme on, että meillä on reilut ja samankaltaisille hankkeille yhtenäiset sopimusehdot, joita ei tarvitse kaivaa esiin hankkeen aikana.”
Senaatin viime vuosien tuloksia Virtanen katsoo tyytyväisenä. Ensinnäkin valtion virastojen ja laitosten vuokria on saatu pienennettyä, ja lisää kuluja saadaan karsittua uusilla tilaratkaisuilla. Toiseksi rakennushankkeilla on tapana onnistua matalasuhdanteessa korkeasuhdannetta paremmin, ja niin on tapahtunut nytkin. Hankkeisiin on saatu parhaat tekijät, joten laatu on hyvää ja veronmaksajien rahaa säästyy.
RAKENNUTTAMISEN ENNÄTYSVUOSI
Valtiolla on lähes 9 000 rakennusta. Niitä hallinnoi valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva Senaatti-konserni. Senaatti-konserni muodostuu Senaatti-kiinteistöistä ja sen tytärliikelaitoksesta Puolustuskiinteistöistä.
Vuonna 2025 Senaatti-konsernin rakennusinvestoinnit olivat ennätystasolla, 763 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden investointitarve on noin miljardi euroa. Talonrakentamisessa Senaatin kanssa kilpailee tässä sarjassa vain Helsingin kaupunki.
Senaatin rakennusinvestoinneista lähes puolet kohdistui viime vuonna puolustuskiinteistöihin. Aiempaan verrattuna puolustuskiinteistöjen rakennusinvestoinnit kolminkertaistuivat, ja erityisesti turvallisuusviranomaisten tarpeisiin vastaavan rakentamisen odotetaan jatkuvan lähivuosina vahvana.
”Osittain on kyse siitä, että samoihin aikoihin rakennetut tilat ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja että esimerkiksi poliisin verkostoa uudistetaan, mutta totta kai taustalla on myös kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuminen”, toteaa Senaatti-konsernin rakennuttamisjohtaja Marko Virtanen.
Artikkeli on alun perin julkaistu Constin Uudistajat-lehdessä.
