Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan Suomen luonnonvaroista ja energiasta sekä muodostaa keskeisen osan kansantaloudesta. Näin laajassa mittakaavassa pienetkin tehottomuudet kertautuvat. Siksi on perusteltua tarkastella kriittisesti sitä, miten rakennushankkeita johdetaan – erityisesti niiden alkuvaiheessa, jossa ratkaistaan valtaosa lopputuloksesta.
Rakennus- ja kiinteistöalalla keskustelu keskittyy usein kustannuksiin, aikatauluihin ja markkinatilanteeseen. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin kysymys, joka käytännössä ratkaisee hankkeen onnistumisen jo ennen suunnittelun käynnistymistä: onko hankkeen tavoite määritelty selkeästi ja yhteisesti ymmärrettävästi.
Liian usein käy niin, että suunnittelu etenee omana kokonaisuutenaan, samalla kun taloudelliset tavoitteet, käyttäjän tarpeet ja toteutuksen realiteetit kehittyvät eri suuntiin. Ristiriita näkyy tyypillisimmin vasta tarjouspyyntövaiheessa, jolloin joudutaan toteamaan, ettei hanke vastaa alkuperäisiä odotuksia. Tällöin liikkumavara on jo rajallinen.
Seuraukset ovat koko alalle tuttuja. Kustannukset ylittävät budjetin, suunnitelmia joudutaan muuttamaan myöhäisessä vaiheessa ja aikataulut venyvät. Toisinaan hanke keskeytyy kokonaan, vaikka siihen on sidottu merkittävästi aikaa ja resursseja. Kyse ei ole yksittäisistä epäonnistumisista, vaan toimintatavasta, joka toistuu hankkeesta toiseen.
Pirkka Lähteinen on johtanut Constin Yritykset-toimialaa syyskuusta 2024 ja toiminut aiemmin pitkään toimialan eri johtotehtävissä.
Keskeinen ongelma liittyy tavoitteiden määrittelyyn
Usein tavoitteet jäävät yleiselle tasolle, eikä niitä käännetä konkreettisiksi ja yhteisesti hyväksytyiksi kriteereiksi, jotka ohjaisivat suunnittelua ja päätöksentekoa. Kun kustannus, aikataulu, toteutettavuus ja laatu eivät ole tasapainossa jo alkuvaiheessa, ristiriidat siirtyvät väistämättä hankkeen myöhempiin vaiheisiin.
Hankkeiden ohjaus painottuukin tyypillisesti vaiheisiin, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat jo rajalliset. Valtaosa kustannuksista ja vaikutuksista lukitaan tarveselvitys- ja hankekehitysvaiheessa. Juuri tässä kriittisessä vaiheessa eri osapuolten osaamista ei aina hyödynnetä täysimääräisesti, mikä näkyy arvoketjun katkeamisena. Jos suunnittelu etenee pitkälle kohtaamatta toteutuksen reunaehtoja, vaihtoehdot ovat vähissä ja päätökset tehdään paineen alla.
Tilannetta haastaa myös alalle muodostunut vastakkainasettelu. Keskustelu keskittyy helposti siihen, ovatko suunnitelmat riittävän tehokkaita tai ovatko kustannusvaatimukset realistisia. Huomio siirtyy pois olennaisesta eli siitä, miksi lopputulos ei vastaa asetettuja tavoitteita.
Varhainen yhteistyö luo edellytykset paremmalle lopputulokselle
Hankkeissa, joissa tavoitteet määritellään alussa selkeästi ja muutetaan konkreettisiksi ohjaaviksi tekijöiksi, syntyy yhteinen suunta. Kun sekä tilaaja, suunnittelijat että toteuttaja jakavat jo varhaisesta vaiheesta lähtien saman tilannekuvan ja ymmärtävät hankkeen tavoitteet samalla tavalla, päätöksenteko muuttuu johdonmukaisemmaksi ja ennakoivammaksi.
Tällöin hanke ei ole joukko erillisiä vaiheita, vaan yhtenäinen kokonaisuus, jossa tavoitteet ohjaavat suunnittelua, suunnittelu tukee toteutusta ja toteutus varmistaa, että alkuperäinen tarkoitus myös toteutuu konkreettisesti. Ennustettavuus paranee, muutostarpeet vähenevät ja riskit voidaan tunnistaa aiemmin.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on vahva osaamispohja. Kysymys ei ole siitä, osaammeko suunnitella ja rakentaa, vaan siitä, miten ja milloin osaaminen kytketään osaksi hanketta. Kun jokaisen osaaminen tuodaan mukaan ajoissa ja sidotaan osaksi tavoitteisiin perustuvaa johtamista, muuttuu myös lopputulos.
Luottamus ei synny sopimusasiakirjoista, vaan avoimuudesta ja yhteisestä ymmärryksestä. Kun tavoitteet, reunaehdot ja riskit ovat selkeästi määriteltyjä ja kaikkien tiedossa, voidaan myös vaikeat kysymykset käsitellä ajoissa.
Rakennetun ympäristön merkityksen kasvaessa myös odotukset hankkeiden onnistumiselle kasvavat. Pienetkin muutokset siinä, miten hankkeita johdetaan, voivat vaikuttaa laajasti sekä talouteen että ympäristöön.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Seuraava askel on varmistaa, että hankkeita johdetaan alusta alkaen tavoitteiden kautta – ei vasta silloin, kun vaihtoehdot ovat jo vähissä.
Pirkka Lähteinen
Toimialajohtaja
Consti Yritykset
Consti Korjausrakentaminen Oy
