Etäosallistujien lisäksi tupakin oli Constin toimistolla täynnä vuoden viimeisessä teemaseminaarissa. Tällä kertaa käsiteltiin KVR-mallin hyötyjä remonttiprojekteissa. Kokonaisvastuurakentamista pohdittiin niin isännöinnin, urakoitsijan kuin taloyhtiön osakkaan ja juristinkin näkökulmasta.
Consti on toteuttanut pelkästään pääkaupunkiseudulla jo noin 20 remonttia kokonaisvastuurakentamisen mallin mukaan. Miksi se kannattaisi valita omaan taloyhtiöön?
Urakoitsijavalinnoissa painottuu yhä hinta
Tutkimuspäällikkö Olli Rekonen toi seminaariin 500 yritystä edustavan isännöintiliiton terveiset. Liiton jäsenille vuosittain tehtävän kyselyn tulos vahvistaa, että urakkamuodoilla ei taloyhtiöasiakkaille ole kovin suurta merkitystä. Sitä tärkeämpinä putkiremonttibarometrissa ovat hinta, urakoitsijan maine, luvattu aikataulu sekä referenssit vastaavista hankkeista.
Rekonen totesi, että kokonaisvastuurakentaminen ei vielä ole yleisesti kovin tunnettua. Sen etuna on mahdollisuus lukita remontin kokonaiskustannukset jo varhaisessa vaiheessa.
”Pankit rahoittavat taloyhtiötä ja hanketta, eivät urakkamuotoa. KVR voi kuitenkin epäsuorasti jopa parantaa rahoitusmahdollisuuksia, jos hanke on hyvin määritelty ja uskottava”.
”Mallissa urakoitsijan osaaminen korostuu. Kun heille annetaan enemmän vastuuta, tulee sitä kautta myös vapautta toteuttaa. Vastaavasti taloyhtiön oma kontrolli vähenee”.
Kokonaisvastuu-urakasta viime vuoden paras putkiremontti
Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kaija Niemen puheenvuorossa tutustuttiin vuoden 2025 putkiremonttikilpailun voittaneen As Oy Pallaskeronkuja 2 -projektiin. Niemellä oli ollut ennen sitä jo kokemusta noin kymmenestä perinteisen mallin mukaan läpiviedystä hankkeesta.
Hän kiitti erityisesti asunto-osakeyhtiön hallitusta, joka osallistui aktiivisesti projektisuunnitteluvaiheeseen. Laatutaso ja sen määrittely olivat yhteinen prioriteetti.
”Osakasverstaissa luotiin ensin tavoitteet uudistukselle. Projektinjohto kilpailutettiin ja valittu henkilö esitteli eri urakkavaihtoehdot yhtiökokoukselle. Sen perusteella tehtiin päätös mallista”.
Kaiken kaikkiaan KVR-mallin toimivuus yllätti Kaija Niemen positiivisesti.
”Isännöitsijänä näen, että suunnittelun sisältyminen sopimukseen nopeutti urakan läpimenoaikaa. Perustyöt voitiin aloittaa suunnittelun ollessa vielä osin kesken”.
Hänen mukaansa projektissa edettiin jouhevasti, aikataulut osuivat nappiin ja samaan aikaan lisätöiden kustannus jäi pieneksi. Erityismaininnan saa hyvä yhteistyö kaikkien osapuolien kesken, mikä oli oleellisen tärkeää onnistumiselle.
Constilta maksuton KVR-soveltuvuusarvio
Linjasaneerauksen haasteet läpikotaisin tunteva Antti Pulkkinen totesi alkajaisiksi, että Consti on toteuttanut jo viisi vuoden parhaaksi valittua putkiremonttia. Laatua on takaamassa muiden muassa oma kokenut ja osaava henkilöstö.
”Meiltä kysytään usein, onko pakko tehdä tarkkoja tarveselvityksiä ennen hankesuunnittelua. Vastaus on kyllä. Esimerkiksi märkätilakartoitus, putkiston kuntotarkoitus ja hormistokartoitus ovat tutkimuksia, joihin toteutuksenkin suunnittelu perustuu,” painotti Pulkkinen.
Hän vahvisti isännöitsijä Kaija Niemen kommentit osaavan projektinjohdon tärkeydestä. KVR-mallin tunteva ulkopuolinen rakennuttajakonsultti toimii silloin alusta asti taloyhtiön edunvalvojana hankkeissa ja seuraa toteutusta.
Pulkkinen esitteli lyhyesti myös muutamia valmiita KVR-kohteita. Alkuvuodesta ja kuukauden etuajassa valmistunut As Oy Salpa-Kannel on kympin suoritus, jonka lopputulokseen kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Jos urakkamallin mahdollisuudet kiinnostavat omassa taloyhtiössä, voi Constilta tilata maksuttoman KVR-soveltuvuusarvion.
Hallituksella vastuu osakkaiden rahoista
Viimeisen painokkaan puheenvuoron piti kiinteistöjuridiikan ekspertti lakiasiainjohtaja Heikki Untamala, joka on pitkään toiminut myös taloyhtiön hallituksessa. Hän korosti hallituksen vastuuta korjaushankkeissa. Osakkaiden edustajat eivät ole rakentamisen ammattilaisia, siksi tarvitaan asiantuntijat ottamaan kantaa eri asioihin.
”Yhtiökokouksen päätökset ovat juuri niin hyviä kuin hallituksen valmistelu. Ja hallituksella on selonottovelvollisuus. Asiantuntijan käyttäminen ei kuitenkaan vapauta vastuusta.”
Untamala antoi hallitusten jäsenille muistiohjeeksi ”neljän ämmän säännön”. On ymmärrettävä:
1. MIKÄ on korjaustarve
2. MITÄ pitää korjata ja missä laajuudessa
3. MITEN korjataan ja miten laajasti.
4. MIKSI korjataan juurin näin ja tässä laajuudessa
Lisäksi hän varoitti mahdollisesta sudenkuopasta. Kokonaisvastuu-urakassa tilaaja päättää mitä tehdään ja urakoitsija, miten se tehdään. Jos tilaajan ratkaisut on etukäteen jo lyöty lukkoon liian pitkälle, ei kyse ole enää KVR-urakasta.
Esityksiä seurannut keskustelu oli jälleen kiitettävän vilkasta. Esiin nousi muun muassa säännöllisen viestinnän tarve. Samoin yleisöstä todettiin, että kattavien lähtötutkimusten tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.
Jos seminaarin teemana olleesta avaimet käteen -urakkamallista jäi vielä kysyttävää, voi olla suoraan yhteydessä:
Antti Pulkkinen
Myynti- ja hankekehitysjohtaja, linjasaneeraus
antti.pulkkinen@consti.fi
+358 50 594 0532
Suosittu seminaarisarjamme jatkuu jälleen ensi vuonna.
