Vaikka rakennuksen ympäristövaikutuksista iso osa ratkaistaan suunnittelupöydällä, lopputulokseen vaikutetaan vielä työmaallakin.
Rakennuttajien ympäristövaatimukset vaihtelevat jonkin verran toimialoittain, ja erilaiset sertifikaatit korostavat hieman eri asioita. Yhteistä on hiilijalanjäljen minimointi ja raportointi työmaan ympäristövaikutuksista.
Terveystalolle keskeistä läpinäkyvyys
Terveystalo on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön ilmastotyötä ohjaavat Science Based Targets -aloite ja ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä.
”Urakoitsijan sitoutuminen ja kyky päästölaskentaan ja raportointiin on meille välttämätöntä, jotta voimme raportoida päästölähteemme läpinäkyvästi. Samalla se auttaa meitä kohdentamaan omat vähennystoimemme kustannustehokkaasti”, kertoo Terveystalon hankinnoista, toimitiloista ja lääkinnällisistä laitteista vastaava johtaja Erika Aallonvuori.
Olennaista on saada myös tieto siitä, perustuvatko raportoidut määrät todellisiin päästöihin vai arvioihin, mitä puutteita tiedoissa mahdollisesti on ja mihin mahdolliset arvioinnit perustuvat.
Consti on laskenut työmaa-aikaiset hiilidioksidipäästöt hiljattain Terveystalolle Leppävaaran lääkärikeskuksen hankkeesta. Se ei vielä ole arkea kaikissa hankkeissa. Tavanomaista sen sijaan on raportoida työmaalta sähkön, polttoaineiden ja jätteiden määrät ja jakaumat, usein myös vedenkulutustiedot.
Terveystalossa selvitetään aina myös materiaalien ja rakennuksen osien mahdollinen uusiokäyttö. Uudelleen käytettävän materiaalin kuljetusten vaikutukset yli 300 yksikön välillä eri puolilla Suomea on kuitenkin laskettava tarkasti.
Tilaratkaisut mietityttävät
”Elinkaarinäkökulmasta katsottuna ratkaisevat päätökset tehdään tilavalinnoissa”, toteaa Erika Aallonvuori.
”Jos asiakas tulee ovesta, lääkärillä on oltava tilavampi vastaanottohuone, jossa on myös vesipiste. Mutta jos lääkäri kohtaa asiakkaan digitaalisesti, hänelle riittää pienempikin tila ilman vesipistettä.” Tällä hetkellä noin kolmannes Terveystalon vastaanotoista on digivastaanottoja, mutta miten arvioida tilannetta vuosien päähän? Tilojen muuntojoustavuus siis korostuu.
Consti on urakoinut Terveystalolle hiljattain valmistuneet Kampin sairaalan laajennuksen ja Leppävaaran lääkärikeskuksen, ja työn alla on parhaillaan sairaalahanke Lahdessa.
Lapland Hotels Oulu korjattiin BREEAM-tasoon
Varsinkin kiinteistösijoittajat pyrkivät varmistamaan kohteen kestävyyden ja houkuttelevuuden kansainvälisillä sertifikaateilla. Esimerkiksi Constin urakoimalla KOy Helsingin Ilmalanrinne 1:llä on Gold-tason LEED-luokitus. Työmaalla tavallista tiukempia vaatimuksia oli muun muassa jätehuollossa ja puhtaudessa, erityisesti pölynhallinnassa.
Tuoreista Constin kohteista tammikuussa valmistunut Lapland Hotels Oulun laajennus sai juuri BREEAM Excellent -sertifikaatin.
Laajennustyöt sisälsivät toimistokiinteistönä palvelleen KOy Oulun Kuvernöörin muuntamisen hotellikäyttöön sekä viereisen Lapland Hotels Oulun osittaisen remontin. Uusia hotellihuoneita rakennettiin 96, jonka jälkeen yöpyjien käytössä on yhteensä 256 huonetta Oulun keskustassa.
Dokumentoinnin oltava kunnossa
”Aika paljon ympäristövaatimuksista hoidetaan suunnittelupöydällä ja tekniikalla”, sanoo tuotantojohtajana hankkeessa toiminut Jorma Anttila Constin Oulun toimipisteestä.
Teknisiin ratkaisuihin kuuluivat esimerkiksi kulutukseltaan tehokkaat vesikalusteet, jotka eivät hotelleissa ole itsestäänselvyys. Myös esimerkiksi valaistuksen ohjauksesta ja huonekohtaisesta lämmityksen säätömahdollisuudesta saa BREEAM-sertifioinnissa pisteitä.
Kaikkea ei voi kuitenkaan ratkaista suunnittelupöydällä. Urakoitsijan ratkaistavaksi jäi Oulussa muun muassa rakennusautomaatioon yhdistetyn vesivuotohälytysjärjestelmän rakentaminen kustannustehokkaasti niin, ettei jokaiseen 96 huoneeseen tarvinnut rakentaa omaa vuotovahtia. Myös esteettömyysvaatimusten täyttäminen vanhassa kiinteistössä edellytti millintarkkoja ongelmanratkaisutaitoja työmaalla, sillä olemassa olevien rakenteiden kapasiteetti rajoitti lattiapintojen korkoja.
”Ehkä selkeimmin sertifikaatti ja korkeat laatuvaatimukset näkyivät yksityiskohtaisina dokumentointi - vaatimuksina ja eri osapuolten laajoina tarkastuskierroksina”, pohtii Anttila. Kohde valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta ajallaan ja virheettömänä.
SERTIFIKAATIT AUTTAVAT TODISTAMAAN RAKENNUKSEN KESTÄVYYDEN
Etenkin kansainväliset kiinteistösijoittajat suosivat ympäristösertifikaatteja. Niitä voi hakea joko hankkeen toteutusvaiheelle tai rakennuksen käytölle tai molemmille.
- Yhdysvaltalainen LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) korostaa nimensä mukaisesti energiatehokuutta sekä vedenkäyttöä ja rakennuksen saavutettavuutta. Se on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä sertifioinneista ja sopii erityisesti toimistoihin, liiketiloihin, hotelleihin ja asuinrakennuksiin.
- Brittiläislähtöinen BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) vastaa EU:n taksonomiavaatimuksiin ja on eniten käytetty sertifiointi Euroopassa, myös Suomessa. Pidetään edellistä vaativampana työmaatoiminnoille.
- Sekä LEED että BREEAM palkitsevat jo rakennettujen tonttien hyödyntämisestä, pilaantuneiden maiden kunnostamisesta, viheralueista ja muista biodiversiteetin kehitystoimista.
- ISO 14000 on kansainvälinen ympäristöjohtamisen standardisarja, joka tarjoaa työkaluja ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen.
- Suomen oloihin kehitetty YL-luokitus (entinen RTS) ottaa huomioon suomalaiset olosuhteet ja lainsäädännön. Pohjoismainen Joutsen-merkki on suunnattu erityisesti asuinrakennuksille. Siinä painotetaan rakennusmateriaalien ja -tuotteiden terveellisyyttä ja vastuullisesti hankittua puuta sekä biodiversiteettiä.
- Uudehko sertifikaatti on yhdysvaltalainen WELL, jolla pyritään varmistamaan rakennetun ympäristön sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys.
