JATKOT-hankkeessa kehitetty työelämälähtöinen koulutusmalli on osoittautunut toimivaksi tavaksi yhdistää työ ja korkeakouluopinnot. Consti lähti mukaan pilottihankkeeseen vuonna 2024, ja nyt ensimmäisenä hankkeessa opiskelleista constilaisista valmistumassa on työnjohtaja Joonas Lehtonen.
JATKOT-pilottihankkeessa kehitettiin työelämälähtöistä koulutusmallia, jolla pyrittiin vastaamaan tekniikan alan osaajapulaan ja helpottamaan tutkinto-opintoja työn ohessa. Hankkeen päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). Taustalla oli työelämässä tunnistettu tarve kehittää henkilöstön osaamista vaativampiin tehtäviin sekä haasteet, joita perinteinen tutkintokoulutus työssä oleville aiheuttaa. Hankkeessa kehitetyn mallin keskiössä on työelämän ja koulutuksen aiempaa tiiviimpi integraatio, kun perinteisen ”työ tai opiskelu” -asetelman sijaan työpaikka toimii aktiivisena oppimisympäristönä opintojen rinnalla.
Hankkeessa kehitetty työelämälähtöinen koulutusmalli perustuu työntekijän, työnantajan ja korkeakoulun väliseen yhteistyöhön, ja työpaikka toimii opinnoissa aktiivisena oppimisympäristönä. Opiskelu alkaa joustavasti yksittäisillä korkeakouluopinnoilla, joiden avulla työntekijä vahvistaa valmiuksiaan tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Oppimista tuetaan työpaikalla tapahtuvalla mentoroinnilla sekä työelämälähtöisillä oppimistehtävillä, jotka kytkevät opinnot suoraan käytännön työhön. Tavoitteena on madaltaa työn ohessa opiskelun kynnystä, tukea etenemistä kohti korkeakoulututkintoa ja vahvistaa työelämän roolia jatkuvan oppimisen ympäristönä.
Hankkeen tulokset osoittavat, että työelämälähtöinen malli toimii käytännössä ja etenee myös tutkintoon asti – mutta vaatii opiskelijalta sitoutumista ja vahvaa kykyä yhdistää opinnot arkeen.
Opinnoista uutta ymmärrystä käytännön työhön
Constilta JATKOT-hankkeeseen lähti keväällä 2024 mukaan 14 opiskelijaa. Työnjohtajana Taloyhtiöt-toimialalla työskentelevä Joonas Lehtonen on hankkeessa opiskelevista constilaisista ensimmäinen, joka on saanut opinnäytetyönsä valmiiksi ja odottaa nyt rakennusmestarin tutkintotodistuksen valmistumista. Lehtosen kokemuksen mukaan mallin suurin vahvuus oli opintojen ja käytännön työn tiivis yhteys.
"Tässä mallissa parasta oli se, että opinnot sai sidottua suoraan omaan työhön. Erityisesti hankinnan, talouden ja sopimusasioiden kohdalla ymmärsin teoriaopintojen myötä paljon paremmin, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla", hän sanoo.
Constilla JATKOT-hankkeen yhtenä mentorina toimii Tiia Tikka. Tikan mukaan opiskelijat ovat saaneet opinnoista uusia näkökulmia omaan työhönsä ja pystyneet peilaamaan teoriaa käytännön tilanteisiin.
"Hyvää keskustelua opiskelijoiden kanssa on syntynyt siitä, miten koulussa opetetut asiat liittyvät käytännön tekemiseen. Oivallukset teoriaopintojen ja oman työn välisistä yhteyksistä ovat olleet yksi hankkeen merkittävimmistä hyödyistä", Tikka kuvaa.
Opinnäytetyön tuloksena työkalu aitoon tarpeeseen
Lehtosen kesäkuussa 2026 valmistunut opinnäytetyö keskittyi laadunhallinnan kehittämiseen linjasaneerauskohteissa. Opinnäytetyössä kehitettiin aiempaa käyttäjäystävällisempi laadunvarmistusmatriisi.
Uusi työkalu kokoaa yhteen linjasaneeraushankkeen laadunvarmistuksen keskeiset tarkastuspisteet ja tukee työmaan laadunhallinnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Ratkaisun tavoitteena oli varmistaa toimintatapojen yhtenäisyys, laadun ennakoitavuus ja se, että kriittiset työvaiheet tulevat järjestelmällisesti tarkastetuiksi.
“Pääsin tekemään opinnäytetyön aiheesta, jolle oli tarve. Lopputuloksena syntyi työkalu, joka on nyt myös käytössä, eli hyöty näkyy suoraan arjessa. Opinnäytetyön myötä syntyi myös uusia kehitysideoita”, Lehtonen sanoo.
Tuki oli ratkaisevaa – mutta malli ei sovi kaikille
Lehtonen korostaa työnantajan tuen ja ohjauksen merkitystä opintojen läpiviemisessä. Constilla hänelle tärkeässä roolissa olivat mentorina toiminut Tiia Tikka sekä Lehtosen esihenkilö. Myös korkeakoulun tarjoama opinto-ohjaus ja tiivis yhteydenpito tukivat hänen opintojensa etenemistä. Lehtonen kiittää lämpimästi kaikkia, jotka tukivat häntä opintojen aikana.
"Työnantaja mahdollisti osallistumisen lähiopiskelupäiviin ja lisäksi sain paljon tukea talon sisältä, mikä oli ratkaisevaa. Ilman tukea opinnot olisivat jääneet kesken", Lehtonen kiittelee.
Samalla Lehtosen kokemus osoittaa, että työn ohessa opiskelu vaatii sitoutumista, oma-aloitteisuutta ja riittäviä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Työ ja opinnot kulkivat pitkälti rinnakkain arjessa, mikä edellytti ajankäytön suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä.
"Opiskelu kannattaa aina, mutta työn määrä pitää tiedostaa", Lehtonen tiivistää viestinsä työn ohessa opiskelua harkitseville.
Valmistumisen jälkeenkin opiskelumotivaatio on säilynyt vahvana. Lehtonen harkitsee opintojen jatkamista rakennusinsinöörin tutkintoon, mikä kertoo osaltaan mallin toimivan myös väylänä jatko-opintoihin.
Mitä hankkeesta on opittu
JATKOT-hanke on osoittanut, että työn ja opiskelun yhdistäminen on mahdollista ja voi parhaimmillaan tuottaa hyötyä sekä opiskelijalle että työnantajalle. Kun opinnot liittyvät suoraan omaan työhön, uusi tieto pääsee nopeasti käytäntöön ja oppiminen tukee päivittäistä tekemistä.
Hankkeen aikana havaittiin kuitenkin myös kehityskohteita. Vaikka työelämälähtöisyys oli mallin keskeinen tavoite, käytännön toteutus ei ollut kaikilta osin selkeä. Työelämän ja koulun välistä vuoropuhelua sekä osaamisen osoittamisen käytäntöjä on tarpeen kehittää edelleen.
Tiia Tikan mukaan hankkeen tärkeimpiä oppeja olikin se, että työelämän ja koulun yhteistyötä sekä opiskelijoiden ohjausta tarvitaan enemmän kuin aluksi arvioitiin.
"Hankkeessa syntyi paljon hyviä kokemuksia, mutta samalla opittiin, mitä asioita pitää vielä kehittää. Opintomallia onkin hankkeen aikana jo uudistettu kokemusten perusteella, ja siitä on mahdollista jalostaa entistä toimivampi", Tikka sanoo.
Lehtosen ja Tikan kokemusten perusteella mallin suurin vahvuus on siinä, että teoria ja käytäntö eivät jää erillisiksi maailmoiksi, vaan täydentävät toisiaan. Samalla hanke muistuttaa siitä, ettei työn ohessa opiskelu ole kaikille sopiva tai helppo ratkaisu. Onnistuminen edellyttää opiskelijalta sitoutumista, oma-aloitteisuutta ja kykyä yhdistää opinnot muuhun arkeen. Aidosti työelämälähtöisen opiskelun toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun välillä.
Lue Constista työpaikkana
